Noniin, nyt päästäänkin sitten jännän äärelle eli itse viestinnän teemoihin. Työurallani minulle on kertynyt työyhteisöviestinnästä kokemuksia laidasta laitaan. On ollut hyviä kokemuksia ja sitten niitä surullisen kuuluisia huonoja kokemuksia, jotka olisi voinut ehkä hoitaa paremmin.

 

Hyvät kokemukset painottuvat nykyiseen duuniini, jossa meininki on avointa ja viestintä toimii. Viestintäkanavat ovat nykyaikaiset ja tavoittavat varmasti työntekijät ajoissa. Tekniikasta osataan ottaa kaikki hyöty irti, eikä tarvi päivystää faksia saadakseen ajantasaisen tiedon. Viestiminen toimii vuoropuheluna työntekijöiden ja esimiesten välillä, niin kuin sen mielestäni kuuluukin toimia.

Kuvahaun tulos: communications

Kääntöpuolelta löytyy myös ne astetta huonommat kokemukset. Joskus on tullut työskenneltyä yrityksessä, jossa tiedonkulku perustui lähinnä huhuihin ja tietoon, jota pimitettiin loppuun asti. Tässä ikivanhassa mallissa hyödynnettiin kuuluisaa ”paska valuu alaspäin”-metodia, jossa työyhteisössä hierarkian yläpäästä ilmoitettiin asioita mutta niin sanottu kommentointikenttä oli jätetty pois, ettei työntekijöiden vinkuminen kuulu yläkertaan asti. Asiallisesti kysymällä tietoa, joskin kaunisteltua sellaista. Minä: ”Mites yrityksellä menee?”, Pomo: ”Helvetin hyvin! Hommia piisaa”. Tästä mentiinkin sitten muutama viikko eteenpäin, jonka jälkeen yrityksen lakimies soitti ja ilmoitti, että: ”sut on irtisanottu, yritys on asetettu konkurssiin”. Meniköhän tässä tapauksessa joku homma perseelleen?

 

No nyt kun on kehuttu ja haukuttu työnantajat niin voidaan vakavissaan puhua muutama sana itse aiheesta. Työyhteisöviestintä on muuttunut erittäin paljon jo sillä ajalla, kun olen ollut työelämässä. Välineet ja teknologiat ovat se ilmeisin kehityksen kohde mutta olen myös huomannut muutoksen ajatusmalleissa.

 

Jossain kohtaa on lamppu syttynyt ja tajuttu, että ilman hyvää työyhteisöviestintää on johtaminenkin hankalaa. Toimiva työyhteisöviestintä on työpaikoilla elinehto, koska mitä paremmin jengi on työpaikoilla kartalla yrityksen ja toimintaympäristön asioista, sitä paremmin saadaan työn laatu ja tuottavuus mahdollisimman korkealle. Ennen käytetty yksisuuntainen tiedotusajattelu on siirretty syrjään ja sen tilalle on tuotu enemmän vuorovaikutusta, jotta esimiehet ja työntekijät voivat käydä vuoropuhelua.

 

”Johtaminen on strategista viestintää” (Juholin 2016). Esimiesten rooli työyhteisöviestinnässä on muuttunut ja tulee todennäköisesti muuttumaan edelleen. Mihin suuntaan? Sitä jään mielenkiinnolla oottamaan.

 

Viestintää voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä esimiestaidoista. Silloin kun tuli itse liityttyä oravanpyörään niin viestikanavat oli aika erilaisia verrattuna. Nykyään viestintä tapahtuu sähköpostin, intranetin, toiminnanohjausjärjestelmien, SoMen yms. kautta.

 

No mutta joo, on pakko lopettaa, että te pari potentiaalista lukijaa ette saa päänsärkyä liian pitkästä stoorista. Jos jaksoit lukea loppuun, niin kiitos! Jos et nii ens kerralla sitte. Ens kerralla puhutaan enemmän esimiesviestinnästä.

 

 

Lähteet:

 Juholin, E. 2010. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Työyhteisöviestintä TYVI:n raportti. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/tyvi_2010_raportti_ii-_2007.pdf [viitattu 1.3.2020].

 

Työturvallisuuskeskus TTK. 2016. Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ttk.fi/files/5128/TTK_Tyoyhteisoviestinnalla_hyvinvointia_2016.pdf [viitattu 1.3.2020].