Dodiin, nyt ollaankin sitten tämän blogin grande finalessa, eli aiheessa: ”millä perusteella esimies valitsee some-kanavat ja mitä hän niissä viestii”. Kuten jo ensimmäisessä postauksessani mainitsin, niin sosiaalinen media on mulle aika vierasta maaperää. Blogin kirjoitus on ollut aika pitkälti ainut kosketus sosiaaliseen mediaan mutta pakko tulla sen verran kaapista ulos ja myöntää, että on mulla LinkedIn-profiili. En kuitenkaan ole sen käyttäjänä sieltä aktiivisimmasta päästä. Mutta nyt asiaan.

 

Sosiaalisella medialla on nykyään iso rooli yritysten johtamisen strategiassa. Yritykset käyttävät erilaisia sosiaalisen median kanavia esimerkiksi markkinointiin, rekrytointiin, viestintään, verkostoitumiseen yms. SoMella on siis tänä päivänä valtava repertuaari erilaisia työkaluja, jotka auttavat yrityksen pyörittämisessä. Sosiaalisen median voima perustuu sen sosiaaliseen, vuorovaikutteiseen ja osallistavaan luonteeseen. 

 

SoMen käytössä esimiehillä on tiettyjä vastuita. On tärkeää osata erotella oma henkilökohtainen ja ammatillinen minä toisistaan. Otetaan vaikka esimerkiksi blogin kirjoitus. Jos esimies kirjoittaa ammatillista blogia yrityksen näkökulmasta, on muistettava, että hän edustaa kirjoituksissaan yrityksen mielipidettä, eikä voi näin ollen lisätä omia henkilökohtaisia mielipiteitään, varsinkaan jos ne eroavat oleellisesti yrityksen linjasta. Onk se sitte ok, olla esimerkiksi alaistensa face-kaveri? Mun mielestä on, jos hyväksyy kaikkien alaisten kaveripyynnöt. Jos esimies hyväksyy vain osan alaistensa kaveripyynnöistä, niin se näyttää epätasapuoliselta kohtelulta. Siitähän se selkkaus sitte vasta syntyykin.

 

 

SoMekanavat esimiehen tulisi valita puhtaasti käyttötarkoituksen mukaan. Facebook ja LinkedIn toimii hyvin verkostoitumisessa ja rekryssä. Blogilla saa mielipiteensä esitettyä. Instagramissa voi sitte esitellä "täydellistä" elämäänsä ja julkaista Balin lomadiat epämääräisillä tunnisteilla... No vitsivitsi. Instagram on parhaimmillaan markkinoinnissa ja tuotteiden lanseerauksessa. Sosiaalisen median kanavat voidaan luokitella esimerkiksi näin:

• Yhteistuotanto (Wikipedia) 
• Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut (Facebook, Linkedln)
• Video-ohjelmien jakamiseen keskittyvät alustat (YouTube, Vimeo)
• Blogit ja mikroblogit (erilaiset blogialustat ja Twitter)
• Virtuaalimaailmat (Second Life)
• Verkkokeskustelut (Suomi24).

(Työturvallisuuskeskus, 2016)

 

Kiitos lukijoilla! Nyt on aika pistää bloggari-hanskat naulaan. Haluan toivottaa teille kaikille hyvää kevättä ja onnea Korona-viruksen välttelyssä!

ps. muistakaa hamstrata vessapaperia

 

Lähteet: 

Työturvallisuuskeskus TTK. 2016. Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ttk.fi/files/5128/TTK_Tyoyhteisoviestinnalla_hyvinvointia_2016.pdf [viitattu 14.3.2020].

Kuva: Syyhkitty Googlesta.